Flunssan viemää...

 Tämä viikko on ollut sellaista flunssan riemujuhlaa. Koulussakin on ollut kaikenlaista tautia liikenteessä. Sitä jaksaa ihmetellä, että tuo mahatautikin on koko lukuvuoden riesa. Edelleen se kiertää koulussamme. Nyt tuli sitten tämä flunssa. En muistanutkaan miten tukkoon se vie. Töissä pitää kuitenkin yrittää olla, kun ei ole kuumetta. Järkyttävää aivastelua ja kärvistelyä... Hippu antaa väriterapiaa ja Viltsun piirrustus piristystä. :)

Jonsku halusi ottaa kuvan äidin eväistä... Finrexiniä, Carmolistippoja ja nenäsuihketta. Näillä mennään... Toivottavasti pian ohi. Alkaa jo tympiä.

Tipuvillitystä kerrakseen :)

  Tipujatipujatipujatipuja... Jeps, pääsiäinen on tosiaan ohi, mutta tipuvillitys ei. Tänään saimme kouluumme vieraiksi kahdeksan ihanaa untuvikkoa. Neljä niistä Päivin ja neljä Piian. Siinä sitä oli piipitystä ja vilinää. Pääsimme luokan kanssa niitä ihastelemaan. Moni ei ollut aiemmin näitä ihka eläviä tipusia nähneet. En itsekään. Moni piti sylissäkin niitä ja osa pelkäsi. :)   Kyllähän siinä sellainen pieni "tipukuume" nousi, mutta täytyy varmaan vaan tyytyä ihailemaan Piian ja Päivin kanojen kasvatusta. Meidän "eläinten ystävä" Viltsu tuumasi, että harmi että ne ei olleet myytävänä - me oltais varmaan ostettu... No just... Tanskaan ollaan kesällä lähdössä ja kaneja ja tipuja pitäisi vielä lemmikiksi laittaa. Ei ehkä ihan ole ajankohtaista tällainen.

Viimeisin tuunaus...

 Sain ystävältäni muutamia ikkunanpokia. Kävimme hakemassa Muurasjärveltä, jossa niitä oli säilytetty kuivassa tilassa - hyväkuntoisia olivat. Vähän vanhan maalin rapsutusta ja maali päälle. Aikanaan olen tilannut noita talotarroja www.sateenkaarentaa.fi - nimisestä nettikaupasta. Tuo teksti oli siinä talojen alla, mutta kun jotain oli keksittävä tuonne yläikkunaankin, niin leikkasin tekstin sinne.  Ihan mukava siitä tuli. Vielä olisi tuo kolmiosainen ikkuna tuunattavana. Sen laitan varmaankin roikkumaan kattoon tuohon olohuoneen ja keittiön väliseen seinäkoloon. No saapa nähdä milloin se inspiraatio siihen iskee...

Hih-hih-hii, järkkäsin miehelleni sitten yllärisynttärit. Kovasti sai touhuta selän takana ja hyssytellä. Mahtavinta oli se, kun vieraita oli jo tullut (vanhemmat ensin tulivat oikeasti synttärikahveille ja sen jälkeen tulivat kaverit virpomaan) eikä vieläkään herätyskello soinut. Vasta kun ensimmäiset "harvinaisemmat" vieraat saapuivat, asia hänelle paljastettiin. Tykkäsi kyllä! Kuvissa työkaverini/hyvän ystäväni tekemät kukka-asetelmat. Hänellä on luovuutta ja silmää tehdä erikoista. Hienoja, vai mitä!

Pääsiäistä ilmassa...

 Oppilaiden kanssa askartelimme muutamia juttuja pääsiäiseksi. Saviruukut maalattiin, ruutunauhaa liimattiin reunaan, massapallot maalattiin ja rautalangasta taiteltiin jalkoja. Pajunkissoja tehtiin piipunrassista ja kreppipaperista. Yläkuvassa on juomapullokukot - huopaa ja tarlatania. Tänä vuonna oltiin yksinkertaisella tuulella. :)

Tässä vähän väriä luokastamme. Ruohoja ei tänä vuonna istutettu maitopurkkeihin, vaan tuollaiseen isoon laakeaan astiaan, jonka työkaverin mies näpäsi ja itse sen maalasin. Sinne sitten kukko kävi oppilaille munimassa munia sun muuta. Ruohoastioiksi ostin oppilaille tuollaiset värikkäät kastelukannut, joihin he sitten istuttivat herneitä ja muitakin siemeniä. Osa laitteli vähän runsaammin tuota hernettä - ah tätä vihreyttä ja vehreyttä!!!

Mikä tässä ahdistaa...

Jeps, nyt ahdistaa. En ole varma, että mikä. Tavaramäärä, kevätjuhla, bingo... Varmaan kaikki tasapuolisesti. Tuntuu, että noille lapsille on kertynyt romua (leluja siis) aivan tuhottomasti. Viikonloppuna käytin melko monta tuntia käymällä niitä läpi ja laittamalla tarpeettomia kiertoon ja myyntiin. Varastosta laatikko kerrallaan...tuli mieleen se nelosella aina silloin tällöin pyörivä "Hamstraaja"-ohjelma. Ei tässä vielä kissanraatoja löydy laatikoiden väleistä, mutta silti paljon turhaa säilytetty. Monta kassillista meni suoraan roskikseen. Nyt on lasten kanssa keskusteltu tuosta tavaran tarpeellisuudesta, mutta aina löytyy uutta kerättävää.

No jotain hauskaakin tähän päivään. Yksi melko hupaisa ohjelma on Suomi-tv:n Huutokaupan metsästäjät. Tänään sain melko mukavat naurut, kun etsin Jounin kaapista eräitä vaatekappaleita. Huikkasin sitten, että täällähän on melko uuden näköiset Levikset. Jounin mielestä ne olivat vähän vanhanaikaiset. Jonsku kuuli kommentin ja ryntäsi katsomaan oliko housuissa punainen ommel ja iso E-kirjain Leviksen lapussa. ovat kuulemma arvokkaat. (ei varmaan Suomesta näitä farkkuja löydy silti) Kaikkea oppii kun katsoo Huutokaupan metsästäjiä...