Joululomalle lomps!

Syyslukukausi on siis huomenna virallisesti ohi. Nopeasti se jälleen meni. Jotenkin tuo kakkosluokan opettaminen on niin mukavaa, oppilaat ovat jo tuttuja ja taitojakin on jo karttunut mukavasti ekaluokan tiimoilta. 

Aika tavalla ehdimme taas askarrella joulua varten. Jonkin verran meitä hidasti tuo koulun itsenäisyysjuhla, mutta ehdimme myös pitää joulupajat muiden alkuluokkien kanssa.

Nämä sydämet eivät olleet pajan tuotantoa, vaan ne teimme naapuriluokan kanssa. Valkoista huopakangasta ja satiininauhaa kiinnitykseen. Huopakuviota liimattiin sitten vielä kankaan pintaan. Joku vuosi olemme tehneet punaiset sydämet, nyt teimme sitten valkoiset. :)

Pajassa tehtiin sitten tällaisia pellavanaruenkeleitä. Yksinkertaisuudessaan kauniita, vai mitä.  Siihen ne pääsivät opettajan pöydän yläpuolella olevaan "kattokruunuun" muutaman viimevuotisen paperitähden kanssa. Kattokruunuidean antoi naapuriluokan opekollega, joka myöskin nämä kruunut ja oksat on tuonut Oulun plantagenista minulle. 

Toisessa pajaluokassa oli poroteema. Nämäkin porot taiteiltiin tunnissa. Hauskoja  :)  Muissa pajoissa oli aiheena ikkunakoristeita: yhdessä kuusi ja toisessa nuo lumihiutaleet + tontut.

Näiden porojen kaverina on sitten taas naapuriluokan open ideoimat käpytontut. Kävyt ovat vähän isompia (eivät siis näitä meidän männynkäpyjämme). Turkista on käytetty hiuksiin ja tekomarjoja nenään, silmät ovat puuhelmet. Tunti meni tuohonkin. Lakki on huovasta tehty.

Tässä varmaan joku torikokous meneillään...

Oppilailla oli vielä askarteluhaluja, joten mietimme yhdessä mitä tekisimme. Apuna oli pinterest. Siellä oli kiva kuva tämän tyyppisistä piparkakuista. Tekaisimme kaavan ja nämä siitä syntyivät. Ihanat vai mitä?  Nappeja olen tilannut eBaystä ja nuo kiemuranauhat ostin viime Kauhajoen vierailulla yhdestä ikivanhasta kaupasta. Siellä oli joku loppuunmyynti. Nämäkin olivat varmaan vuodelta 1950. Löytyi sieltä myös niitä papiljottejakin, joihin työnnettiin se piikki. Ihan avaamaton kuuden pakkaus, 20snt. :) Kummitätini Irma osti sen, käyttöön meni.

Alakuvassa on aika yksinkertainen nitojatyö. Pinterestistä löytyi sekin. Ohjeet olivat venäjän kielellä, joka minulla on aika ruosteessa (jos sitä ikinä on ollutkaan). Onneksi meillä on koululla sellainen opettaja, joka kielen taitaa etu- ja takaperin. Hän minulle suomensi ohjeet. Ja kappas, siellä ne enkelit kattoritilässä vähän aikaa liitelivät. Nyt kaikki nämä työt ovat oppilaiden kotona. Kiire heillä on ne aina sinne viedä ja miksipäs ei, kyllä näitä kelpaa esitellä. :)  Hyvää joulua vaan kaikille, jotka tänne ovat eksyneet. Joulun jälkeen meidän perheessämme saattaa ollakin uusi perheenjäsen, mutta siitä ehkä enemmän sitten jouluaaton jälkeen!

 

Joulu tulla jollottaa...

Olemme oppilaiden kanssa yrittäneet urakalla maanitella sitä lunta tulemaan. Kuvistunnilla teimme lumiukot, jotka lumisateessa tähyilevät kohti taivasta. Hienosti ne taas onnistuivat ja saivat kultakin oppilaalta omat persoonalliset säväyksensä. :) Mutta lunta ne eivät tuoneet...

Sitten jatkoimme lumihiutaleiden leikkelemistä ikkunoihin, josko siitä nyt sitten alkaisi lumihiutaleita tipahdella... Ei alkanut, mutta ikkuna näyttää hienolta. Laitoimme lumihiutaleiden kaveriksi kumpaankin ikkunaan ison joulutähden. Toiseen punaisen ja toiseen valkoisen. Joulukyntteliköt laittelimme myös. Lunta ei siltikään tullut.

Tällä viikolla mietimme joulukalenteria, tekisimmekö joulusukan vai -lapasen. Lapanen voitti. Jokainen teki itselleen lapasen ja sinne ilmestyy nyt viikonloppuna joku ylläri odottelemaan innokkaita avaajia. Ja lunta ei ole tullut. Kuulemma Helsingissä on tullut. Pukatkaahan sitä vähän tänne Pohjois-Pohjanmaallekin, tuota Siperian kylmää tuulta tänne vain tulee - lunta toivottaisiin.

 ..

Taas ollaan ahkeroitu!

 Meillä luetaan Taikamaan lukukirjaa. Siinä on uutena hahmona Lukuli. Viime vuonna ompelimme huovasta Hymylin ja Isko-liskon... Nämä ovat oppilaille tärkeitä kirjaan sisältyviä hahmoja, vaikka itsestä tuntuu välillä että johan on henkilöt keksimällä keksitty ja nimillä heitelty.

 Mutta tärkeitä otuksia kaikki. Kovasti odotettiin, että tuotoksia alkoi valmistua. Ja isoin kysymys oli sitten se, että milloin saadaan kotiin!!! Lupasin, että heti kun vaan kaikki saavat valmiiksi. Joten perjantaina tuotokset valokuvattiin ja lupa kotiutukseen annettiin. :)

 Kyllä muuten pojatkin innoissaan omat Lukulinsa peittelivät pehmoisiin peittoihin. Tyynyt ja patjat täytettiin pulleiksi. Jopa siinä on mukava köllötellä itsesahatuissa sängyissä.

 Lisäksi "talven" kunniaksi ollaan piirretty pari vahavärityötä. Tässäpä lasten näkemys hyvin itsensä talven varalle lihottaneista jäniksistä. Talvikarva on jo vaihtunut, mutta kuten piirroksista huomaa, ei lumi maassa vielä ole kovinkaan monella... Eipä sitä ikkunasta katsoessa meidänkään koulun pihalla juuri näy.

Tässä myös talviunille lähdössä olevat karhut. Vielä on aikaa syödä marjoja sun muuta, mutta sitten vaan pesään köllimään. 

Yllättävän hienoja kakkosluokkalaiset osaavat piirtää. Yllätyn aina yhtä iloisesti tämän luokan tuotoksista. Aiheet löytyvät nykyään tuolta Pinterestistä. Tuntikausia saattaa mennä sen sivuston parissa ja omalle seinälle on tullut "pinnattua" aika monta sataa vinkkiä. :) Kiitos sille, joka Pinterestin on keksinyt!!!

Isäinpäivä

HUOMENNA SE ON TAAS - ISÄINPÄIVÄ

Oppilaiden kanssa mietittiin taas mitä isille tehtäisiin. Parikin vaihtoehtoa meillä oli, mutta tähän päädyttiin. Maalaaminen on jotenkin niin mukavaa ja jokainen sai itse värinsä valita ja tietty myös kravaatin värin. Yksinkertaista, mutta toivotaan, että isät tykkää. :)  Ja miksei tykkää, kun oma lapsi häntä on ajatellut, miettinyt mistä väristä isä pitää ja minkähänlaista kravaattia pitäisi.

 Korttiin kirjoitettiin sitten ajatuksia isästä. Minkä ikäinen, minkä väriset hiukset ja silmät. Mistä ruoasta pitää, mistä isi juttelee, mitä isi tekee työkseen, mitä antaisit isille, jos saisit antaa mitä tahansa jne... Aika hauskoja ajatuksia. Osa teki sitten papalle, jos omaa isä ei enää ole. :(

Samalla siinä tuli oma isä mieleen. Ei sitä korttia tai lahjaa enää hänelle ole viety kahdeksaan vuoteen. Kaikki tapahtui niin äkkiä. 2003 syyskuu - Vilhelmiina syntyi. Päästiin kotiin sairaalasta ja isä tuli käymään paluumatkalla Oulaisten sairaalasta, jossa hänelle oli annettu "tuomio" - keuhkosyöpä. Lyhyesti kerrottuna, kolme kuukautta myöhemmin isä oli kuollut. 29.11.2003 - kolme päivää aiemmin täytti 59 vuotta. Samana päivänä muutimme Reisjärvelle. Isoja asioita...

Tämä kuva on edelliseltä kesältä. Eipä uskoisi, että viisi kuukautta myöhemmin miestä ei enää ole.

Minun isäni.

Minun isäni oli 59-vuotias. Hänellä oli mustat hiukset (aika harmaantuneet jo) ja siniset silmät. Hän tykkäsi keksiä hauskoja juttuja, säikytellä ja vitsailla, jekutella. Hän työskenteli torninosturinkuljettajana YIT:llä, reissuhommissä lähinnä. Viimeisinä vuosina hän teki pätkätöitä siellä täällä ja odotteli eläkeputkeen pääsemistä. Isä innostui hiihtämisestä siskoni Heidin menestyttyä lajissa. Itsekin alkoi hiihdellä omaksi ilokseen. Hän oli todella hyvä suksien voitelija. Isä oli myös kiinnostunut pesäpallosta. Hän oli aina kentän reunalla, kun pelasin pesäpalloa. Usein tuli myös muille paikkakunnille mukaan. Isä piti kaikesta ruoasta. Jos saisin antaa isälle mitä vain, antaisin hänelle terveyttä ja pitkää ikää. Olisi ollut ihanaa, jos lapseni olisivat saaneet tutustua häneen. 

Onneksi ympärillä on ollut ihania ihmisiä. Siskot ja veli, oma perhe ja hyvät ystävät. Elämä on jatkunut. Appivanhempani ovat ihanat ja meidän lapsillemme korvaamattomat. Myös isän veli Mauno ja hänen vaimonsa Irma - ovat meille tärkeitä.

Jännä, että tämä aika menee niin järkyttävän nopeasti, silti tuntuu, että kaikesta on kovin vähän aikaa. Kaikki on niin kirkkaana mielessä ja hyvässä muistissa.

Haluan silti toivotella kaikille isille ja papoille oikein ihanaa isänpäivää! Nautitaan isien ja pappojen seurasta, kaikki aika on korvaamatonta...

Syksyn säpinöitä

 

 Koulu alkoi ja aika alkoi taas juoksemaan. Kummallista, että se on tällaista joka ikinen lukuvuosi. Oppilaat ovat yhtä mukavia kuin keväälläkin - myös yhtä ahkeria. Olemme ehtineet taas tehdä jo vaikka mitä. Aloittelimme auringonkukilla, tämä on jokavuotinen perinne. Aina pitää vaan miettiä joku uusi lähestymistapa, nyt se oli tämä huopatyyli. Myös siilit ja kärpässienet kuuluvat syksyyn. Sain eräältä ihanalta Nivalalaiselta lahjoituksena murukahvipurkkeja ja näin me ne hyödynsimme. :)

Kuten kuvista näkyy nämä siilit ja sienet ovat saaneet oppilaissa aikaan mielikuvituksen leikin. Osa halusi tuoda purkkiin asukkaita, osa taas luonnosta löytyviä marjoja tms.

Lisäksi väriä luokkaan tuovat reliefityöt ja sienet. Kivaa on ollut ja samaa rataa jatketaan. Mistä kaikki ideat???  Aiemmin olen hakenut ranskan-, saksan- ja amerikan markkinoilta aiheita. Nyt löysin pinterestin ja tuskin enää tarvitsee etsiä aiheita, sieltä kyllä löytyy!!!!

Ja lopuksi...  Jep, Mussu ja JJ saivat poikasia. Ensin niitä tuli nämä neljä. Eikä jäänyt näihin, viisi putkahti vielä perjantaina. Sarpan hamsterikennel on näköjään avattu. Tässä kuvassa pikku-Miisu ja muut poikaset telmivät hiekassa. Toivotaan, että pääsevät viikonlopun aikana hyviin koteihin. :) Ainakin Mussu ja JJ asustelevat nykyään erillisissä häkeissä - toivomus on vahvana siitä, että enää ei synny ainuttakaan hamsterinpoikasta tähän talouteen.

Niin se vain kesä on taas lopuillaan, tuntuu ettei koskaan alkanutkaan... Lämmintä ei ole riittänyt ja aurinko ei juuri ole paistanut. Ehkä sitä on tottunut siihen, että vettä ei tule koko kesää, mutta näin se vain tänä kesänä on ollut. 

Kirsikkapuukin antoi marjoja ihan kiitettävästi, syötiin niitä kilpaa rätkien kanssa. Pitänee tulevina kesinä laittaa jonkinlaista verkkoa, jotta säilyisi muutama marja ihmisillekin. 

Kuivuutta ei ole kasvienkaan tarvinnut kärsiä, kukkia ei tule kasteltua joka ilta. Kuitenkin ne jostain syystä rehottavat ja kukkivat. :)

 Tämä kesä on mennyt pesäpallon parissa. Kyllä siinä on sitä hommaa ollutkin. On ollut tyttöporukka ja poikaporukka sekä naisten suomariporukka, joiden asioita hoideltu. Sekä tietysti nämä päivitykset nettiin muistakin joukkueista. Siinähän sitä on urheilua ollut - ei juuri oman kunnon kehityksessä näy tämä urheilumuoto. Ei ole ehtinyt harrastaan yhtään mitään. 

Toinen kesäprojekti on ollut appivanhempien mökki, jonka kunnostuksessa olemme yrittäneet olla apuna. Kiva on ollut huomata, miten hommat edistyvät kun kunnolla touhutaan.                                                 

Tässä vanha sauna muuttaa uuteen paikkaan uuden saunan edestä. Alimmassa kuvassa pihakin on saanut multakerroksen ja tällähetkellä on ruohokin saatu kylvettyä. Omia projekteja emme tänä kesänä ehtineet juuri tehdäkään. Tarkoituksena oli ostaa puuvaja ja nikkaroida se tuohon pihalle. Meillähän nuo puut ovat maanneet pressun alla saunan takana jo melko pitkään. No sielläpä nyt sitten saavat maata jatkossakin.

Vielä tähän loppuun nämä Jonskun ja Mimmin uusimmat lemmikit: JJ  ja Mussu. Nöpö-hamsteri oli siirtynyt autuaammille auringonkukkapelloille Tanskan reissun aikana ja se iso aukko oli saatava täytettyä - lasten mielestä. No toivottavasti näitä ei nyt ala tulla sarjatuotantona...Sukupuolta kun ei tunnistettu ja näitä piti ostaa kaksi myyjän mielestä.

Tanskan reissu kesäkuussa 2012

Tulihan se pitkään suunniteltu Tanskan reissukin sitten vastaan. Ensimmäinen ns. omatoimireissu, kaikki varaukset internetin ihmeellisestä maailmasta ja kummallista kyllä - juuri mikään ei mennyt mönkään. Tässä tunnelmia Kööpenhaminan Kastrupin melko isolta lentokentältä...

Vuokrasimme auton ja ajelimme alas etelään päin. Kohteena oli kaverien suosittelema Knuthenborgin eläintarha, jossa ajeltiin eläinten keskellä omilla autoilla. Tuosta autolla ajelemisesta sen verran, että auto oli tosi hyvä, tiet upeassa kunnossa ja liikenne sujuvaa. :) Kohteessa ollaan, edessä Knuthenborgin portti.

Olihan se lapsille elämys, kun ajeltiin "savannilla", kasvinsyöjät kävelivät sulassa sovussa keskenään samojen porttien sisällä: antiloopit, seeprat, sarvikuonot, strutsit ja jonkinlaiset lehmät...

 Tiikerit olivat omassa häkissään, osuimme paikalle ruokintahetken aikaan. Kirahvit olivat aika massiivisen korkeita ja kun uskaltauduimme autosta ulos eräällä poistumisalueella, joku hieman outo kopukka ihastui autoomme. Tai oikeastaan itseensä: peilasi ja nuoleskeli auton ovea. Hieman jännitti, joko antaisi potkun auton kylkeen ja saisimme pulittaa siitä onnenpotkusta jotain, mutta onneksi ei.

Samalla kopukka-alueella kohtasimme säyseitä jättiläislaamaeläimiä, niitä sai silitellä. Joskin tuokin silittelyhetki sujui pienen jännityksen vallassa, kun otus alkoi päristelemään ja liikehtimään. Päätimme siirtyä liukkaasti takaisin autoomme. :)

Sarvikuono oli yksi vaikuttavimmista eläimistä. Alueella oli ns. turva-auto ja auton kunnosta päätellen, sarvikuono ei aina ole säyseällä tuulella. Tuona päivänä oli :).

Toisena päivänä ajelimme hotellista Legolandiaan. Siellä vierähti kyllä koko päivä. Monenlaista nähtävää ja huvipuistolaitteita pitää se paikka sisällään.

Viltsu mittaamassa mihin laitteisiin pääsee...

Minimaailma oli täynnä taidokkaita rakennelmia. Oli kuumailmapalloja, kaupunkeja, tunnettuja rakennuksia ja paljon muuta. Ihmeellistä!!!

Tuona päivänä sattui olemaan Star Wars teemapäivä (tai viikonloppu). Ihmiset olivat pukeutuneet eri hahmoiksi, me emme...





Alla: Lego Atlantis-teemalla oleva merimaailma. Nähtävää ja koettava siinäkin...

Kolmantena päivänä ajelimme Kööpenhaminaan. Siellä kävimme Ripleyn "Usko tai älä"-museossa ja kaupunkikävelyn jälkeen myös Tivolissa. Tämä oli oikeasti mukava paikka. Kyseessä on niin vanha huvipuisto, että se ei sellaiselta edes tuntunut. Laitteita tuskin huomasi, puisto oli vehreitä istutuksia, kujia ja puita täynnä. Mukava tunnelma ja ei jonoja juuri mihinkään. Lapset juoksivat into pinkeinä laitteesta toiseen ja hauskaa oli. Loma päättyi sitten seuraavan aamun lentoon. Kaikki meni hienosti. Ainut miinus tuli Kööpenhaminan lentokentän pistelakosta. Meidän matkalaukkumme jäivät sinne ja edellisten matkustajien laukut lähtivät takaisin Helsinkiin. Eipä siinäkään vahinkoa tullut, seuraavana iltana taksi toi laukut kotiovelle saakka. Hieno reissu, mutta Tanskan epävakainen sää on nyt nähty. :)