Voi kevät, minkä se aina tekee. Ensin tuntuu, että kevätlukukausi kestää ikuisuuden, mutta kun vauhtiin päästään, niin aika loppuu kesken. Päivät vain kertakaikkiaan menevät vauhdilla kohti kesälomaa. Vielä pitäsi tehdä yhtä ja toista. Onneksi nämä minun oppilaani ovat kyllä jälleen kerran superihania. Hienosti ovat oppineet lukemaan ja laskemaan. Ja jälleen kerran täytyy sanoa se, että miksi on ihanaa olla alkuopettaja - näkee sen valtavan kehityksen mikä tapahtuu yhden nopean vuoden aikana. Se on aina yhtä ihmeellistä. Varmaan kaikki ovat jo väsyneitä ja kesälaitumet mielessä, mutta vielä tässä aletaan rutistaa kevätjuhlaesitys mallilleen. Jotenkin tämä pesis sitten jatkaa tätä kouluvuotta, koska edelleen ollaan lasten riennoissa mukana, nyt vaan valmentamassa ja pelireissuilla. :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti